keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Mitä on valo?

Valo on aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä. Sen väriä voidaan määritellä säteilyn taajuuden tai aallonpituuden mukaan. Jokainen säteilyn taajuus vastaa tiettyä väriä.

Mitä on värit?

Väri syntyy valosta, se on väriaistimus. Värien ja valon aistiminen tapahtuu silmän verkkokalvolla... silmällä on kyky nähdä eri aallonpituudet väreinä. Värein näkeminen perustuu siihen, että esineet heijastavat osan niihin osuneesta valosta. Eri materiaalit/pinnat heijastavat taittavat valoa eri tavalla. 

Meikin suunnitelussa valon merkitys?

Valaistuksella ja valon värillä on suuri vaikutus meikissä valittaviin värisävyihin ja niiden näkyvyyteen. Hyvässä valossa näkyville saadaan todellinen värimaailma. Meikkihuoneen valossa tehty ehostus saattaa näyttää epäonnistuneelta taas toisenlaisessa valaistuksessa.
Maskeerajan yksi tärkeimmstä työvälineistä onkin valaistu meikkipeili. Pelin ympärille voidaan asettaa esim. kaksi valoputkea rinnakkain, toinen lämmintä ja toinen kylmää valoa antava loisteputki. Näin vaihtelemalla valaistusta saadaan testattua, että meikistä syntyy mahdollisimman luonnollinen sekä parhaat värisävyt niin sisä- että ulkovalotilanteisiin. Valon tulee tulla kasvoille tasaisesti joka suunnilta. Maskeerajan työtilan suunnittelussa on otettava huomioon:
 
tilan koko, korkeus, väritys
valonkäyttötarpeet
käytössä olevat valontuojat ja ikkunat

  Ulkovalo siis päivänvalo on paras valo meikkauksiin, jos halutaan mahdollisimman luonnollinen päivämeikki. 
 
 
 
 
Tällöin liikuteltava meikkipeli tulisi olla suunnattuna niin, että meikattava istuu kasvot ikkunaan päin... sama pätee  myös meikatessa ilman peiliä. Luonnonvalossa parhaimmillaan ehostus näyttää auringonnousun ja -laskun aikaan, kun valo on lämpöisempää ja punaisempaa, iholle syntyy pehmeitä varjoja ja kaunis hehku. Keskipäivällä (11-14.00) esim. kauneuskuvauksissa pidetäänkin tauko, juuri tämän takia. 






Päivänvalossa runsas meikkivoide, puuterointi sekä tummat värit eivät imartele ketään, suosi sen sijaan kevyttä ehostusta. Puuteroinnin voi jättää joko kokonaan pois tai kevyesti sipaista kasvoille. Poskipunissa voidemainen antaa luonnollisemman lopputuloksen. Huulipuna korvataan huulikiillolla tai sävytetyllä huulirasvalla. 
 
 
 
Illan hämyssä tummat sävyt kasvoilla korostuvat entisestään, joten astetta vaaleampi meikkivoide ja puuteri kirkastavat ihoa ja ovat edukseen.
 
 
  Helmiäisvärit, kimaltavat ja hohtavat värit toimivat myös, koska ne heijastavat ja taittavat valoa..
 


Valonlähteiden vaikutus 


Fluoresoiva loistevalo

  • mahdotonta nähdä värit oikein, koska punaiset säteet puuttuvat loistevalon kirjosta
  • tekee tummasta tummemman (korostaa esim. huulien rajauksia ja poskipunan varjostusta)
  • kannattaa välttää keltaisen ja punaisen sävyjä
  • helmiäisvärit eivät toimi niiden halutulla tavalla
  • suositellaan käyttämään mattoja tuotteita

Halogeenilamppu

  •  valo kirkkaanvalkoista
  • erinomainen värintoisto 
  • valossa UV-säteilyä, mutta vähemmän kuin auringon valossa 

Energiansäätölamppu

  • puuttuu usein punainen sekä muita spektrin värejä ja sävyjä
  • valokuvissa usein vihertävä tai kellertävä värivirhe
  • ei sovellu tarkkaan työhön eikä värisävyjen tarkasteluun

LED-lamppu

  •  LÄHINNÄ oikeaa päivänvaloa


 VÄRIT


Päävärejä ovat punainen, keltainen ja sininen

Välivärejä saadaan aikaan sekoittamalla näitä kolmea pääväriä
Vihreä ( sininen 1 osa + keltainen 3 osaa )
Oranssi ( punainen 1 osa + keltainen 3 osaa )
Violetti ( punainen 2 osaa + sininen 1 osa )

Vastavärit ( täydennysvärit ) sijaitsevat väriympyrässä vastapäätä päävärejä..


SININEN-ORANSSI
PUNAINEN-VIHREÄ
KELTAINEN-VIOLETTI



Meikauksessa näitä tietoja voidaan käyttää avuksi, valitessa esim. silmämeikkiin sävyjä, tasoittamaan ihon värivirheitä, kuten couperosaa, tummia silmänalusia ja sinertäviä silmänurkkia.

Meikkivoiteen sekä ihon punaisuus; katkenneet verisuonet, auringossa punottunut iho, leikkausarvet -- häivytetään/ neutraloidaan vihreällä voiteella
Sininen silmänurkka, verisuonet, suonikohjut, musta silmä
 --neutraloidaan oranssisävyisellä voiteella

Silmämeikissä vierekkäin laitetut vastavärit saavat toisensa hehkumaan, sekä itse silmän värin kanssa oleva vastaväri toimii tehosteena samoin... taas sukulaisvärit synnyttävät harmoonisen lopputuloksen.


Valitsin kaksi mukavalla tavalla esitettävää pätkää, joissa on samoja asioita mitä tällä hetkellä koulussa käsitellään

ENJOY

https://www.youtube.com/watch?v=mDdn2gq3Nuk

 https://www.youtube.com/watch?v=VfrhZ8Jm2bk


 MEIKKI JONKA HALUAISIN TOTEUTTAA KOULUSSA
olisi häämeikki



 ... ja ehdoton suosikki

PIN- UP









Lähteet
 
Meikki itselle ja ammatiksi, Riitta Vaara, 2003


Kuvat















 
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , ,

lauantai 7. helmikuuta 2015

Etätehtävä 


Tehtäväksi saatiin tutustua työntekoa sääteleviin lakeihin; mitä niitä on ja niiden keskeinen sisältö, työntekijän velvollisuuksiin, työehtosopimukseen... ja mitä työehtosopimusta kauneuden alalla noudatetaan...




Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien jäerjestön välinen sopmus alakohtaisista työehdoista kuten  

palkoista
 työajoista
lomista

  ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudetaan...joista siis ei ole erityisiä määräyksiä laissa. Lisäksi voidaan sopia myös asioista, joista on laissa jo määräyksiä, kuten 

irtisanomisajat.

 Työehtosopimukset siis kertovat työntekijälle tulevat edut sekä häntä koskevat velvoitteet.



Työehtosopimukset voivat olla joko normaalisitovia tai yleissitovia.

Normaalisitovuus= sopimukseen ovat sidottuja osalliset --> työnantaja ja yhdistykset, jotka ovat tehneet työehtosopimuksen. Lisäksi ulottuu sidotun työnantajan kautta myös niihin työntekijöihin, jotka eivät ole järjestäytyneet.

Yleissitova= asianomaisen alan valtakunnallista ja edustavana pidettävää työehtosopimusta.
--> työntekijän kannalta automaattinen vaikutus siten, että sen työsuhteen ehtoja ja työoloja koskevia määräyksiä on työnantajan noudatettava vähimmäisehtoina riippumatta työntekijöiden ja työnantajien mahdollisesta järjestäymisestä.

Työntekijän velvollisuus työsuhteessa yksinkertaisesti kiteytettynä on työn tekeminen, johon liittyy:
  
Kuuliaisuusvelvoite= 
lähtökohtaisesti toteltava työhön liittyviä määräyksiä

Uskollisuusvelvoite= 
työntekijän vältettävä kaikkea mikä on ristiriidassa sen kanssa, mitä hänen asemassaan olevan työntekijän osalta voidaan odottaa

Lisäksi työsopimuslain mukaan työntekijä  ei saa tehdä toiselle sellaista työtä/ harjoittaa toimintaa, joka voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei myöskään saa ilmaista työnantajan liike-tai ammattisalaisuuksia. Kielto koskee myös aikaa työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työntekijä on saanut tiedot haltuunsa oikeudettomasti.

Työntekoa säädellään valtakunnallisesti työlainsäädännöllä ja työ- ja virkaehtosopimuksilla. Laki säätelee mm. työaikaa ja sekä työntekijän että työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. 
 

Työlainsäädännön piiriin kuuluvia lakeja ovat: 


Työsopimuslaki 


 ... on työnantajaa ja työntekijää koskeva ja on työelämän peruslaki, jota sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa työstä ammatista riippumatta. Poikkeuksena nuoria työntekijöitä koskevat säädökset.

Laki säätelee:

  •  työsopimuksen tekoa
  • työnantajan ja työntekijän velvollisuudet
--> työnantajaa koskee; yleisvelvoite, työturvallisuusvelvoite, syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus, palkanmaksuvelvollisuus, palkanmaksuvelvollisuus työntekijän sairausajalta
--> työntekijää koskee; yleisvelvoite, työturvallisuusvelvoite, kielto harjoittaa kilpailevaa toimintaa, liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto, kilpailukieltosopimus, 
  • työsuhteen vähimmäisehtojen määräytymiset
  • työntekijöiden oikeuden perhevapaisiin
--> kokoaikaiset perhevapaat, osittaiset perhevapaat, työstä poissaolo tilapäisen syyn vuoksi
  • työntekijöiden lomauttamiset
  • työsopimuksen päättämisen (irtisanomisajat yms.)
  • vahingonkorvausvelvollisuutta
  • pätemättömien ja kohtuuttomien sopimusehtojen vaikutuksia
  • kansainvälisluonteisia työsopimuksia
  • työntekijöiden edustajien asemaa 


Työaikalaki

 ... työajoista säädetään työaikalailla, jota sovelletaan työ- ja virkasuhteissa. Alakohtaisista työaikajärjestelyistä voivat sopia valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt työ- ja virkaehtosopimuksin, muuten työaikasääntely on pakottavaa oikeutta.

Sovittavissa olevia asioita mm.:

  • työaikaan luettavasta ajasta
  • valmiusajasta
  • säännöllisen työajan järjestelyt
  • liukuvan työajan liukuma-ajat ja enimmäiskertymät
  • lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset
  • yötyön tekemisestä muissa kuin laissa säädetyissä töissä
  • yövuorosta jaksotyössä
  • päivittäisistä lepoajoista
  • vuorokausilevosta
  • viikottaisesta vapaa-ajasta ja siitä poikeamisesta
  • sunnuntaityöstä ja siitä maksettavasta korotetusta palkasta
  • työajan tasoittumisjärjestelmästä 
  • työvuoroluetteloista

 Vuosilomalaki


... lakia sovelletaan yksityisellä sekä julkisella sektorilla, ovat pakottavia jollei laissa toisin säädetä. 

Laki säätelee:


  • lain soveltamisala ja pakottavuus
On ammattiryhmiä yms. joissa ei vuosilomalakia sovelleta... kuten
 merimiehet, harrastustoimintana tehtävää työtä, perhehoitajat, omaishoitajat, opetushenkilöstö, jonka vastaavista vuosilomaeduista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksin, työvoimahallinnon toimenpiteissä olevat.
  •  vuosiloman ansanta
  • vuosilomapalkka
  • lomakorvaus
  • vuosiloman ajankohta
  • oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella
  • vuosilomaoikeutta turvaavat säännökset

 Työturvallisuuslaki


... lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita niin, että turvataan ja ylläpidetään työntekijöiden työkyky, ennaltaehkäistä ja torju tapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia terveyden haittoja.

  • työnantajan yleiset velvollisuudet ja turvallisuuden johtaminen  
--> huolehtia turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä
--> työnantajan sijaisen/työnjohtajan riittävä perehdyttäminen tehtäviinsä ja valtuudet työsuojeluasioiden hoitamiseen
-->sitoutuu noudattamaan/ turvaamaan turvalliset työ- ja toimintatavat 
--> vaarojen ja haittojen selvitys 
yms.
  • työntekijän velvollisuudet ja oikeudet
--> noudatettava ohjeita, määräyksiä koskien turvallisuutta ja terveyttä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta
--> ilmoitus velvollinen huomatessaan vikoja ja puutteellisuuksia
--> poistettava mahdollisuuksien mukaan huomaavansa vaaraa auhettavat viat ja puutteellisuudet
  • yhteistoiminta työsuojeluasioissa
  • työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset
--> kuormittavuus
--> väkivallan uhka
--> työntekijään mahdollisesti kohdistuvaa ja terveydelle haitallista häirintää/ epäasiallista käytöstä
--> yksin työtä tekevään kohdistuva ilmeinen haitta/vaara
--> yötyötä tekevän mahdollisuus työtehtävien- vuorojen vaihtoon terveyden suojelemiseksi
  • yhteinen työpaikka,  ( esim. rakennustyömaat ja telakat)
--> ilmoitus velvollisuus tiedottaa työpaikkaan liittyvistä vaaratekijöistä
--> yhteisesti huolehtia ettei toiminnallaan kukaan aiheuta vaaraa kanssa työntekijöilleen
--> päätyönantajalla velvollisuus huolehtia yleisistä turvallisuusasioista 
yms.

 Yhteistoimintalaki

... lakia sovelletaan työpaikoissa/yrityksissä, joissa työsuhteessa olevia työntekijöitä on säällisesti vähintään 20 henkilöä.
Lakiin on koottu samaan sääntelykokonaisuuteen kuuluvia säännöksiä yhteensä 10 eri lukua.
--> selkeyttämään ja helpottamaan säännösten soveltamista

--> tavoitteena yritysten toimintaympäristön ja tuottavuuden paraneminen ja lisätä vuorovaikutusta.
  • yleiset säännökset
  • yhteistoiminnan osapuolet
  • henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot
  •  yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
  • sopiminen ja henkilöstön päätökset
  • yritystoiminnan muutoksista aih. henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt
  • yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä
  • yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
  • erinäiset säännökset

 Vuorotteluvapaalaki

... tarkoituksena edistää työntekijän jaksamista ja tarjota työttömälle työkokemusta määräaikaisella työllä. Vastaavasti työnantajalle se antaa mahdollisuuden saada uutta osaamista työyhteisöön.
  • vuorotteluvapaasta sovitaan yhdessä työnantajan kanssa
  • vähimmäiskesto 100 päivää ja maksimi 360
  • edellytyksenä 16 vuotta työhistoriaa 

 Opintovapaalaki


... opintovapaaseen on oikeutettu henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa saman työnantajan alaisuudessa yhteensä vuoden.
  • opiskelun tulee suorittaa julkisen vallan alaisuudessa olevassa koulutuksessa joko kotimaassa tai ulkomailla
  • ammattiyhdistyskoulutusta
  • mahdollista saada enintään 2 vuotta 5 vuoden sisällä
  • voi käyttää myös erissä 
  • palkatonta opiskelua, jollei toisin sovita
  • ei kerrytä työsuhteen tavoin etuuksia, paitsi vuosilomaa kertyy kuitenkin 30 opintovapaapäivältä

 Palkkaturvalaki


... tarkoituksena turvata työsuhteessa olevan työntekijän työstään tehty korvaus, työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.







...lopuksi se mikä itseänikin kiinnosti näitä asioita lukiessa, eli mitä työehtosopimusta meidän alalla noudatetaan  --> ei ole omaa varsinaista työehtosopimusta,  mutta käytössä on yleisesti hius alan palkkaus.




Lähteet






Kuvat
Kuva 2.


Kuva 3.

Kuva 4.




Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)