torstai 26. maaliskuuta 2015

Etätehtävä


PARITEHTÄVÄ


Valitsin parini tilaisuudeksi lainaneuvottelun ja vuoden ajaksi kevät, koska se taitaa olla asuntokauppojen kulta aikaa.



Vaatetus
  • rento bleiseri, alle siisti puuvillainen paita (kuten kuvassa) tai kauluspaita, värinä jotain kivan pirteää ja raikasta
  • housut pilli lahkeiset farkut
  • kengät: saapikkaat, tai avokkaat, ballerinat

Stailaus
  • kevyt päivämeikki ( maanläheiset sävyt, ohut rajaus, huulikiilto)
  • pienet sirot korut, kello (kaulaan ja ranteeseen, korviin) / näyttävät riippuen paidan sävystä ja tyylistä
  • laukku sävy sävyyn kenkien kanssa
  • hiuksiin "tuulessa tuivertuneet" kiharat
 






























Lähteet














keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Etätehtävä

Vartalon iho ja ihomuutokset


Nestekertymän, selluliitin ja rasvakertymän erot ja yhteneväisyydet??

Nestekertymä on turvotusta kudoksissa (paikallinen tulehdus tai vamman aiheuttama yms.), kun solujen välitilaan kertyy nestettä.

Rasvakertymä on laajemmalle alueelle muodostuneita pulleita rasvasoluja (adipolyytit), jotka sitovat sisäänsä lisää rasvoja, hidastuttavat aineenvaihduntaa ja verenkiertoa sekä estävät ylimääräisen nesteen poistumista kudoksista.
 Rasvakertymä on siis normaaliin kehon rasvakerrokseen verrattuna runsaampi ja näkyvämpi vartalomuutos (esim. vatsan seudulla). Elimistön saadessa enemmän ravintoa suhteessa kulutuksen tarpeeseen --> alkaa rasvakudos varastoida ylimääräistä energiaa itseensä.

Selluliitin muodostumiseen ja rasvakertymien syntyyn isoin vaikuttaja on ravinto ja liikkumattomuus, mutta selluliittiin liitetään myös paljon muitakin osatekijöitä.

Mitä on kosmeettinen selluliitti ja miten sitä voidaan ehkäistä ja hoitaa??


Ihon alimpaan kerrokseen subcutikseen (ihonalainen rasvakudos) kertynyttä rasvaa, kuona-aineita ja nestettä. Kutsutaan ns. appelsiini-ihoksi, jossa ihokudos on vetäytynyt liiallisen rasvakertymän vuoksi. Normaalisti iho pystyy "liikkumaan vapaasti" ollessaan kiinni sidekudoksilla luissa ja lihaksissa, mutta rasvan kertyessä ihonalaiseen kudokseen aiheuttaa sidekudossäikeiden kiristymisen, jolloin liikkuessa ihossa näkyy poimuja/myhkyröitä eli appelsiini-ihoa. 





Esiintyy kaiken kokoisilla, ikäisillä ja näköisillä vartaloilla, myös hoikilla!!!



Helposti tunnistettava; paikallisuus, ihon vetäytyminen ja muhkuraisuus
Iho saattaa olla kuiva, veltostunut, arka, väri harmahtava, kylmä, mustelmaherkkä
 ( merkkejä verenkierron heikkenemisestä)



Luokitellaan hoidon tarpeen mukaan 

I- aste ( selluliitti näkyy vain ihoa puristettaessa)
II- aste ( näkyy seistessä)
III- aste (näkyy levossa, kudos saattaa olla kipeää)

Kosmeettisen selluliitin syntyyn vaikuttaa eniten hormonaaliset tekijät
(estrogeeni ja lisämunuaisten valmistamat kortikoidit).
 Hormonit säätelevät rasvakudoksen jakautumista kehon eri osiin ja kontrolloivat myös niiden toimintaa. Naisilla kuukautiskierron aikaan rasvakudoksen määrä ( etenkin reisissä) hetkellisesti kasvaa, mutta palautuu ennalleen jollei munasolu hedelmöity.
 Hormonitoiminta on naisen elämässä mukana voimakkaimmin puberteetin, raskauden ja vaihdevuosien aikana. Sopimaton ehkäisy, pitkä aikainen e-pilleriden käyttö 
(estrogeeni saattaa suurentaa rasvasoluja)
ja ikääntyminen saattavat tuoda myös mukanaan kosmeettisen selluliitin ihomuutoksia.

Psyykkisillä ja hermostollisilla tekijöillä 
vaikutus kosmeettisen selluliitin syntyyn:
  • yliväsymys, uupumus
  • masennus
  • unen puute
  • voimakkaat tunnetilat
  • ahdistus
  • epätyydyttävä tunne-elämä
  • stressi
Laskimoverenkierron- ja imunestekierron heikentyminen ja häiriöt voivat lisätä appelsiini-ihon esiintymistä.

Liikkuminen
  • rankka liikunta tai sen puute
  • huono työergonimia ja yksipuoliset työasennot
  • pitkään istuminen tai seisominen
Ravinto
  • ravintoköyhä ruoka
  • ravinnon laatu: lisätä hedelmiä, vihanneksia, kuituja, kivennäsiaineita
  • yl.nautitun ravinnon määrä VS kulutus
  • ruokailurytmi ( vältetään hotkiminen)
  • runsas rasvan käyttö
  • A-, C-, ja E- vitamiinit tärkeitä
  • huono aineenvaihdunta ummetus pahentaa
  • riittävä veden juonti: 1,5-2 litraa/vrk
  • kofeiinin, alkoholin ja tupakan ylikäyttö (kuormittavat elimistöä, lisää psyykkisiä oireita yms.)
Opitut tavat
  • elämäntyyli: liikkumattomuus, ravinto ja ruokailutottumukset
Sairaudet: maksan ja munuaisen toimintahäiriöt, gynekologiset sairaudet

Muita: korkeat korot, puristavat vaateet, ryhtivirheet

Hoitokeinoja: painon pudotus, liikunnan lisäys, ravinnon ja ruokailutottumusten tarkistus, ihonhoitotuotteet

SIIS ELINTAPOJEN MUUTOS
sekä kosmetologin suorittamat vartalohieronnat, lymfahieronta, kiertovärähtely-ja imupainehieronta, lihasstimulaattori hoidot, mikrovirta- ja yhdistelmävirtalaitehoito.

(vaikutetaan veren-ja lymfanesteenkiertoon sekä aineenvaihduntaan, vahvistamaan kapillaareja, ehkäisemään nesteen kertymistä kudoksiin, nopeuttamaan rasvojen hajoamista=lipolyysi, parantamaan ihon ja lihasten kuntoa)

Myös ultraääni, pehmeä laser ja kromografia eli värivalohoito ovat käytettyjä hoitomenetelmiä 
( vaikutetaan solutason muutoksiin; solujen aineenvaihduntaan ja soluvärähtelyyn)

Erilaiset kylvyt ja pakkaukset liitettyinä erilaisiin lämpövaikutusta tehostaviin menetelmiin:
  • savi-, muta-, levä-, ja turve
  • lämpölamppu, patja
  • infrapunahoidot
(kiihdyttää aineenvaihduntaa, vaikuttavia aineita, veden paine ja lämpötilanvaihtelut)

Hoitojen rinnalle suositellaan hoitotavoitteita tukevia tuotteita sekä kuivaharjausta!!

Mistä johtuvat ihon venymäjäljet, mistä niitä tulee, miten niitä voidaan hoitaa ja ehkäistä??

Arpijuovat , raskausarvet, striat



Syntyvät kun dermiksessä oleva sidekudos, kollageenisäiekimput äkillisesti ja liiallisesti venyvät ja repeytyvät... iho ei kerkiä joustaa..

Arpijuovien syntyyn liittyy
  • useimmiten nopean painon nousun tai vastaavasti lihaksien kasvun seurauksena
  • pitkäaikainen kortisoni lääkitys voi aiheuttaa ihon ohenemista, mikä saattaa näkyä iholla samanlaisina juovina
  • raskaus (rinnat, vatsa)
  • puberteetti ( kasvupyrähdykset, esim. alaselkä, pakarat, reidet)
  • ylipaino

Tunnusmerkit
  • symmetrisesti vartalon molemmin puolin ( esim.lantio)
  • aluksi sinipunaisia, punertavia
  • muuttuvat ajan myötä ihoa vaaleammiksi, hopeisiksi, valkoisiksi, iho on kiiltävä ja ohut
  • leveydeltään muutamia millimetrejä ja pituudeltaan useita senttejä,  koko vaihtelee 
  • syntyy yleensä venytyksen mukaisesti
Ennaltaehkäisy on arpijuovien kohdalla tärkeintä, murrosiässä ja nuorena aikuisena painon tarkkailu (välttää nopeaa painon nousua) ja kosteuttaa ihoa säännöllisesti vartalovoiteella.

 Raskauden aikana kevyt hieronta saattaa vähentää arpien syntyä.

A- ja E-vitamiinin lisääminen ruokavalioon

Arpijuovien hoito on haastellista, sillä tuoreita jälkiä ei voida käsitellä koneellisesti ja vanhojen hoito vaikeaa. Lääkäri saattaa määrätä tretioiinivoidetta, jonka on todettu nopeuttavan jälkien häviämistä.

Mitä on arpikudos, miten sitä voidaan hoitaa??




Ihoon syntyy arpikudosta (kollageenipitoista sidekudosta), kun sitä on operoitu kirurgisesti, siihen syntyy haava/ruhje tai iho on palanut. Lopputuloksena on alue, joka ei rusketu, veny, eikä siinä enää kasva ihokarvoja.

Hoitokeinona kosmetologi voi käyttää mikrohiontaa, mikä nimensä mukaan hioo arpikudosta, poistaa kuollutta ihosolukkoa, tasoittaa ihoa, elvyttää ihon aineenvaihduntaa ja uusiutumista.

Mitä on arpikeloidi, miten se vaikuttaa kosmetologin työhön??


 Joillakin henkilöillä saattaa olla perinnöllinen taipumus arpikudoksen (arpikeloidin) liikakasvuun, jolloin vaurioitunut iho parantuessaan kasvaa tavanomaista paksummaksi.



Yleisimmät paikat joissa arpikeloideja esiintyy:
  • yläselän alue (aknesta johtuvaa arpeutumista)
  • rintalastan ja kaulan seutu (aknesta johtuvaa arpeutumista)
  • pään alue ( korvien lävistys)
 ---> tämä henkilö ei voi esim. ottaa kestopigmentointia kasvoihinsa













Lähteet

Ihonhoito kauneudenalalla, Anna-Liisa Halsas-Lehto & Anni Härkönen & Taina Raivio, s.198-205, Sanoma Pro Oy, 2013

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00338 









keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

kotitehtävä


Ihon luonnollinen ja ennenaikainen vanheneminen



Ihon ikääntyminen on vääjäämätöntä ja siihen vaikuttaa mm. omat geenit, ihotyyppi, elintavat, ravinto, liikunta ja ihon hoito sekä altistuminen auringolle. Luonnollisesti ikääntynyt iho näyttää pehmeältä, vaikka siinä on juonteita ja uurteita.

Ikääntyessä niin kehossa kuin ihossakin tapahtuvat elintoiminnot hidastuvat. Syntyneiden haavojen ja nirhaumien paranemisessa kestää pidempään, sillä ihon solujen uusiutuminenkin hidastuu. Sama tapahtuu verenkierron, tuntoaistimusten ja erityistoimintojen kanssa. 

Epidermis ohenee jonkin verran ihmisen ikääntyessä verrattuna nuoren ihoon nähden. Ohentuminen nopeutuu 70. ikävuoden jälkeen. Keskeisin muutos ihon uloimmassa kerroksessa tapahtuu tyvisolukerroksessa, jossa solujen muoto ja koko muuttuu vaihteleviksi ja jakaantuminen hidastuu. 

Myös uloimpaan, sarveissolukerrokseen tulee muutoksia;
 sarveissolujen välinen rasva-aines vähenee, koko kerroksen rakenne heikkenee.

---> iho kuivuu, sen vedensitomiskyky on heikentynyt ---> vesiliukoiset aineet imeytyvät huonommin ja iho läpäisee mikrobeja helpommin!!

Melanosyyttien määrä alkaa laskemaan n. 30 vuoden iässä ja saa aikaan epätasaista ruskettumista ja pigmenttimuutoksia.

Suurimmat muutokset tapahtuvat ihon dermiksessä, joiden vaikutus tulle näkymään aina epidermiksessä saakka, siis nähtäviksi ja tunnettaviksi.

 Dermis ohenee, siinä olevat Mast- eli syöttösolut ja fibroblastit vähenevät. Fibroblastien asema ihossa on tärkeä, sillä niiden tehtävä on tuottaa glykosaminoglykaaneja, kollageenia ja elastiinia. Näin ollen niitä syntyy yhä vähemmän ja kollageenia hajottavia entsyymejä enemmän. Vanhenevassa ihossa kollageenisäiekimppujen että elastiinisäiekimppujen rakenne purkautuu. 

---> syntyy juonteita
---> kimmoisuus häviää

Ihon epidermaalisen (pinnallisen) sekä dermaalisen (sisäisen) kosteuspitoisuuden vähenemiseen johtaa iän myötä glykosaminoglykaanien väheneminen dermiksessä.

Ikääntymisen myötä verisuonitus menettää kimmoisuuttaan, ravintoaineiden ja hapen kuljetus heikkenee.

Subcutiksen, ihonalaisen rasvakerroksen määrä vähenee ja muuttaa yhdessä pienentyneen luumassan kanssa kasvojen ulkomuotoa. Kasvojen ilme muuttuu ja ikääntyminen alkaa näkyä veltostuneiden lihasten myötä ns.kasvonpiirteiden laskeutumisena.

Ihon apuelimistä talirauhaset kasvavat ihon ikääntyessä, mutta kuitenkin niiden määrä, talintuotanto pienenee ja  talin koostumus muuttaa muotoaan. Taas ekkriinisten hikirauhasten koko pienentyy sekä niiden tuottama eritys. Kynsien kasvu hidastuu ja ne paksuuntuvat.


Ennen aikainen vanheneminen

Sairaudet, stressi, laihduttaminen ja liiallinen altistus UV- säteille voivat aiheuttaa ihon ennenaikasta ikääntymistä. Vauriot ovat kuin luonnollisen ikääntymisen merkkejä, mutta ilmestyvät nuoremmalla iällä. Yksi auringon UV- säteiden ohella eniten tuhoa kasvojen iholla saa aikaan tupakoiminen. 

Tupakointi heikentää verenkiertoa dermiksessä ja sitä kautta ravintoaineiden ja hapen saanti ihossa vähenee. Dermis vastaa ihon uloimman kerroksen, epidermiksen kosteuspitoisuudesta, verisuonten kautta tapahtuvalla tihkumisella. Tämän ketjun heiketessä sekä glykosaminoglykaanien väheneminen aiheuttaa ihon kosteuspitoisuuden alenemista ja kuivumista.
'
Tupakoitsijoiden dermis ohentuu jopa 40%, mikä johtuu kollageeni- ja elastiinisäikeiden määrän vähenemisestä, kun niitä hajottavien vapaiden happiradikaalien määrä taas ihossa lisääntyy. Lisäksi tupakoivan ihoon saattaa kertyä epänormaali määrä elastiinia, mikä johtaa ihon kimmoisuuden vähenemiseen.

 Pitkäaikainen tupakointi tekee siis ihosta paksuuntuneen, harmaan ja elottoman näköisen.... usein myös esiintyy teleangiektasiaa (verenkierto häiriintynyt--> laajentuneita verisuonia)

 


Vaikkakin auringolla itsellään on paljon positiivisia vaikutuksia ihmiseen, niin mielialaan, mielihyvän tunteeseen 
 lämmittävät säteet
kuin sen ihosairauksia helpottavaan vaikutukseen;
psoriasis ja atooppinen ekseema sekä D-vitamiinin tuottaminen, niin sillä on myös ihon kannalta nurja puoli.
Ultraviolettisäteiden aiheuttamat ihomuutokset, valovanheneminen, ihokasvainten mahdollinen syntyminen, elimistön puolustuskyvyn heikkeneminen.
Valovanhenemisen merkkejä kasvoilla; iho näyttää kimmottomalta, kovalta, paksuuntuneelta, kumimaiselta, sävyltään kellertävä, syviä uurteita, paljon pigmenttimuutoksia ja teleangiektasiaa eli valoelastoosi.

---> dermiksessä elastiinisäikeitänormaalia enemmän ja paksuuntuneita
Valovanhentunut iho ensin paksuuntuu ja lopulta ohenee ja muutoksia tapahtuu myös keratinosyyteissä = sarveissoluissa. Pigmenttimuutoksiin ja epätasaisen pigmentoitumisen syynä valovanhentuneessa ihossa on melanosyyttien määrän lisääntyminen auringolle altistuneilla alueilla. 



UV-säteilystä aiheutuneita pigmenttimuutoksia





 Pigmenttiläiskät

 Poikiloderma of Civette

Verisuonimuutoksia kuten teleangiektasia 
(kuvassa vasemmalla)


Auringon UV- säteily vähentää ihossa olevien Langerhansinsolujen määrää ja heikentää niiden toimintaa. Seurauksena saattaa olla osittain jopa hyvän- tai pahanlaatuisten kasvainten lisääntyminen, koska vieraiden tai muuttuneiden solurakenteiden tunnistaminen ja tuhoaminen on heikentynyt. Myös ihon herkkyysreaktiot vähenevät samasta syystä.


Parasta hoitoa iholle on ehkäisy, ikääntymistä ei voi estää, mutta hieman hidastettua kyllä...

suojaus UV- säteitä vastaan
kosteuden ylläpito
tupakoimattomuus
terveellinen ruokavalio
liikunta
riittävä lepo ja vesi

Kosmetologin apuna vanhenemista vastaan on tehdyt voimakkaat kuorinnat ja ihon hionnat, joilla saadaan korjattua vanhenemismuutoksia. Toimenpiteistä tehokkaimmat ovat laserilla ja kemiallisilla kuorinta-aineilla tehdyt hoidot.





Lähteet

Ihonhoito kauneudenalalla, Anna-Liisa Halsas-Lehto & Anni Härkönen & Taina Raivio, s. 257-262, 269-270, Sanoma Pro OY, painos 2013


Kuvat









keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Kotitehtävä

LYMFA


Mitä on lymfakudos???

Imukudos/ lymfaattinen kudos toimii mukana elimistömme immuunijärjestelmässä, jota löytyy esim. pernasta, kateenkorvasta, kitarisoista, kielirisasta, niulurisoita, luuytimestä sekä suolistossa.... nämä yhdessä muodostavat:







lymfaattisen järjestelmän

Näiden kudosten tehtävänä on siis estää erilaisten taudinaiheuttajien pääsy elimistöön.






Imusuonisto ja verenkierto ovat rinnakkaisia kuljetusjärjestelmiä. Imusuoniston rakenne muistuttaakin laskimoiden rakennetta, koska myös suonistosta löytyy yhdensuuntaisia läppiä, estäen nesteen takaisinvirtauksen. Imusuonisto kuljettaa kudoksista kertyneitä kuona-aineita, likaa ja mikrobeja. Lymfa on soluvälitilasta imuhiussuoniin ( joita löytyy ihon ja limakalvojen epiteelin alta) siirtynyttä
 imunestettä 
 (valkuaisaineita, vettä, solujen aineenvaihduntatuotteita, ravinnosta peräisin olevia rasvoja)
 joka
 jatkaa etenemistään aina  isompiin imusuoniin ja lopulta päätyy imusolmukkeisiin. Täällä puolustusjärjestelmän solut tuhoavat taudinaiheuttajia. Lymfaneste suodattuu matkansa varrella ainakin yhden imusolmukkeen läpi ennen palaamistaan takaisin verenkiertoon. Suolistosta imeytynyt rasva päätyy myös imusuoniston kautta verenkiertoon.



Vasemman solislaskimon kautta rintatiehyeen palautuu suurin osa elimistössä kulkeutuvista imunesteistä verenkiertoo, lukuun ottamatta rinnanseudun, oikean käsivarren ja pään oikean puolen imunesteitä, jotka kerääntyvät oikeaan imutiehyeen ja laskevat sieltä solislaskimoiden myötä verenkiertoon.

Mitä/millaista on lymfahieronta???




Rytmikästä, kevyttä, rauhottavaa käsi- ja sormitekniikoilla tehtävää hoitoa. Liikkeiden tulee olla pumppaavia (vastata sydämen lyöntiä), spiraalimaisia ja ihokontakti pysyä katkeamattomana. Lisäksi on muistettava että hoito ei saa tuottaa kipua ja on muistettava imunesteen kulkusuunta.
Hieronnan tarkoituksena on kiihdyttää kudosnesteen ja imunesteen poistumista, näin vähentäen turvotusta, aktivoida imusolmukkeita, aktivoida solujen hapen ja ravintoaineiden saantia ja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. Toimii myös hyvin rentouttavana ja kipua lievittävänä hoitomuotona, sillä aktivoi parasympaattista hermostoa.






Kasvolymfahieronnassa hoidettavia alueita ovat kasvojen lisäksi rinnan alue ja kaula
Hoito aloitetaan aina tyhjentämällä kaulan alueen imusolmukkeet ja imuteiden ja solislaskimoiden liittymäkohdat. Imusuoniston omaa pumppaustoimintaa tehostetaan hieronnassa käytettävällä spiraalimaisilla liikkeillä. Hieronta ja pumppaus tapahtuu imusolukkeita (lymfakeskuksia) kohti. 

Väliainetta/voidetta/öljyä ei yleensä käytetä
 
 Hoidon jälkeen olo saattaa olla viluinen, sillä tarkoituksena ei olekkaan vilkastuttaa verenkiertoa. Myös huimausta esiintyy, sillä hieronta voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden laskua. Virtsaamisen tarve lisääntyy, sillä elimistöstä poistuu ylimääräinen neste. 
Kotihoitona suositellaan runsasta veden tai vihreän teen nauttimista ja liikuntaa!


Lymfahieronnan/ -terapian indikaatio 

  • ennen/jälkeen leikkausta
  • lihas- ja nivelside ongelmiin
  • suonikohjuihin
  • akne
  • rosacea- ja couperosa-iholle
  • kuiva iho
  • ihottumat
  • erilaiset arvet (esim. raskausajan arvet)
  • verenpurkaumat
  • lihasjännitykset
  • turvotukset, myös raskauden aiheuttamat

Myös apua: reuma, nivelkulumat, säärihaavat, migreeni, nivelkivut yms.

  Kontraindikaatiot

  • akuutti syöpä ja infektio (esim. ruusu)
  • sydämen ja kilpirauhasen vajaa toiminta 
  • tukos vaara, syvä laskimotukos, valtimotukos
  • tuberkuloosi
  • kilpirauhasen liikatoiminta
  • vaikea munuais -tai maksasairaus
  • pahanlaatuinen kasvain 
  • kuume





Lähteet

Ihonhoito kauneudenhoitoalalla, Anna-Liisa Halsas-Lehto & Anni Härkönen & Taina Raivio, s. 364-367, Sanoma Pro Oy 2013










Kuvat









keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Mitä on valo?

Valo on aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä. Sen väriä voidaan määritellä säteilyn taajuuden tai aallonpituuden mukaan. Jokainen säteilyn taajuus vastaa tiettyä väriä.

Mitä on värit?

Väri syntyy valosta, se on väriaistimus. Värien ja valon aistiminen tapahtuu silmän verkkokalvolla... silmällä on kyky nähdä eri aallonpituudet väreinä. Värein näkeminen perustuu siihen, että esineet heijastavat osan niihin osuneesta valosta. Eri materiaalit/pinnat heijastavat taittavat valoa eri tavalla. 

Meikin suunnitelussa valon merkitys?

Valaistuksella ja valon värillä on suuri vaikutus meikissä valittaviin värisävyihin ja niiden näkyvyyteen. Hyvässä valossa näkyville saadaan todellinen värimaailma. Meikkihuoneen valossa tehty ehostus saattaa näyttää epäonnistuneelta taas toisenlaisessa valaistuksessa.
Maskeerajan yksi tärkeimmstä työvälineistä onkin valaistu meikkipeili. Pelin ympärille voidaan asettaa esim. kaksi valoputkea rinnakkain, toinen lämmintä ja toinen kylmää valoa antava loisteputki. Näin vaihtelemalla valaistusta saadaan testattua, että meikistä syntyy mahdollisimman luonnollinen sekä parhaat värisävyt niin sisä- että ulkovalotilanteisiin. Valon tulee tulla kasvoille tasaisesti joka suunnilta. Maskeerajan työtilan suunnittelussa on otettava huomioon:
 
tilan koko, korkeus, väritys
valonkäyttötarpeet
käytössä olevat valontuojat ja ikkunat

  Ulkovalo siis päivänvalo on paras valo meikkauksiin, jos halutaan mahdollisimman luonnollinen päivämeikki. 
 
 
 
 
Tällöin liikuteltava meikkipeli tulisi olla suunnattuna niin, että meikattava istuu kasvot ikkunaan päin... sama pätee  myös meikatessa ilman peiliä. Luonnonvalossa parhaimmillaan ehostus näyttää auringonnousun ja -laskun aikaan, kun valo on lämpöisempää ja punaisempaa, iholle syntyy pehmeitä varjoja ja kaunis hehku. Keskipäivällä (11-14.00) esim. kauneuskuvauksissa pidetäänkin tauko, juuri tämän takia. 






Päivänvalossa runsas meikkivoide, puuterointi sekä tummat värit eivät imartele ketään, suosi sen sijaan kevyttä ehostusta. Puuteroinnin voi jättää joko kokonaan pois tai kevyesti sipaista kasvoille. Poskipunissa voidemainen antaa luonnollisemman lopputuloksen. Huulipuna korvataan huulikiillolla tai sävytetyllä huulirasvalla. 
 
 
 
Illan hämyssä tummat sävyt kasvoilla korostuvat entisestään, joten astetta vaaleampi meikkivoide ja puuteri kirkastavat ihoa ja ovat edukseen.
 
 
  Helmiäisvärit, kimaltavat ja hohtavat värit toimivat myös, koska ne heijastavat ja taittavat valoa..
 


Valonlähteiden vaikutus 


Fluoresoiva loistevalo

  • mahdotonta nähdä värit oikein, koska punaiset säteet puuttuvat loistevalon kirjosta
  • tekee tummasta tummemman (korostaa esim. huulien rajauksia ja poskipunan varjostusta)
  • kannattaa välttää keltaisen ja punaisen sävyjä
  • helmiäisvärit eivät toimi niiden halutulla tavalla
  • suositellaan käyttämään mattoja tuotteita

Halogeenilamppu

  •  valo kirkkaanvalkoista
  • erinomainen värintoisto 
  • valossa UV-säteilyä, mutta vähemmän kuin auringon valossa 

Energiansäätölamppu

  • puuttuu usein punainen sekä muita spektrin värejä ja sävyjä
  • valokuvissa usein vihertävä tai kellertävä värivirhe
  • ei sovellu tarkkaan työhön eikä värisävyjen tarkasteluun

LED-lamppu

  •  LÄHINNÄ oikeaa päivänvaloa


 VÄRIT


Päävärejä ovat punainen, keltainen ja sininen

Välivärejä saadaan aikaan sekoittamalla näitä kolmea pääväriä
Vihreä ( sininen 1 osa + keltainen 3 osaa )
Oranssi ( punainen 1 osa + keltainen 3 osaa )
Violetti ( punainen 2 osaa + sininen 1 osa )

Vastavärit ( täydennysvärit ) sijaitsevat väriympyrässä vastapäätä päävärejä..


SININEN-ORANSSI
PUNAINEN-VIHREÄ
KELTAINEN-VIOLETTI



Meikauksessa näitä tietoja voidaan käyttää avuksi, valitessa esim. silmämeikkiin sävyjä, tasoittamaan ihon värivirheitä, kuten couperosaa, tummia silmänalusia ja sinertäviä silmänurkkia.

Meikkivoiteen sekä ihon punaisuus; katkenneet verisuonet, auringossa punottunut iho, leikkausarvet -- häivytetään/ neutraloidaan vihreällä voiteella
Sininen silmänurkka, verisuonet, suonikohjut, musta silmä
 --neutraloidaan oranssisävyisellä voiteella

Silmämeikissä vierekkäin laitetut vastavärit saavat toisensa hehkumaan, sekä itse silmän värin kanssa oleva vastaväri toimii tehosteena samoin... taas sukulaisvärit synnyttävät harmoonisen lopputuloksen.


Valitsin kaksi mukavalla tavalla esitettävää pätkää, joissa on samoja asioita mitä tällä hetkellä koulussa käsitellään

ENJOY

https://www.youtube.com/watch?v=mDdn2gq3Nuk

 https://www.youtube.com/watch?v=VfrhZ8Jm2bk


 MEIKKI JONKA HALUAISIN TOTEUTTAA KOULUSSA
olisi häämeikki



 ... ja ehdoton suosikki

PIN- UP









Lähteet
 
Meikki itselle ja ammatiksi, Riitta Vaara, 2003


Kuvat















 

lauantai 7. helmikuuta 2015

Etätehtävä 


Tehtäväksi saatiin tutustua työntekoa sääteleviin lakeihin; mitä niitä on ja niiden keskeinen sisältö, työntekijän velvollisuuksiin, työehtosopimukseen... ja mitä työehtosopimusta kauneuden alalla noudatetaan...




Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien jäerjestön välinen sopmus alakohtaisista työehdoista kuten  

palkoista
 työajoista
lomista

  ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudetaan...joista siis ei ole erityisiä määräyksiä laissa. Lisäksi voidaan sopia myös asioista, joista on laissa jo määräyksiä, kuten 

irtisanomisajat.

 Työehtosopimukset siis kertovat työntekijälle tulevat edut sekä häntä koskevat velvoitteet.



Työehtosopimukset voivat olla joko normaalisitovia tai yleissitovia.

Normaalisitovuus= sopimukseen ovat sidottuja osalliset --> työnantaja ja yhdistykset, jotka ovat tehneet työehtosopimuksen. Lisäksi ulottuu sidotun työnantajan kautta myös niihin työntekijöihin, jotka eivät ole järjestäytyneet.

Yleissitova= asianomaisen alan valtakunnallista ja edustavana pidettävää työehtosopimusta.
--> työntekijän kannalta automaattinen vaikutus siten, että sen työsuhteen ehtoja ja työoloja koskevia määräyksiä on työnantajan noudatettava vähimmäisehtoina riippumatta työntekijöiden ja työnantajien mahdollisesta järjestäymisestä.

Työntekijän velvollisuus työsuhteessa yksinkertaisesti kiteytettynä on työn tekeminen, johon liittyy:
  
Kuuliaisuusvelvoite
lähtökohtaisesti toteltava työhön liittyviä määräyksiä

Uskollisuusvelvoite
työntekijän vältettävä kaikkea mikä on ristiriidassa sen kanssa, mitä hänen asemassaan olevan työntekijän osalta voidaan odottaa

Lisäksi työsopimuslain mukaan työntekijä  ei saa tehdä toiselle sellaista työtä/ harjoittaa toimintaa, joka voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei myöskään saa ilmaista työnantajan liike-tai ammattisalaisuuksia. Kielto koskee myös aikaa työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työntekijä on saanut tiedot haltuunsa oikeudettomasti.

Työntekoa säädellään valtakunnallisesti työlainsäädännöllä ja työ- ja virkaehtosopimuksilla. Laki säätelee mm. työaikaa ja sekä työntekijän että työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. 
 

Työlainsäädännön piiriin kuuluvia lakeja ovat: 


Työsopimuslaki 


... on työnantajaa ja työntekijää koskeva ja on työelämän peruslaki, jota sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa työstä ammatista riippumatta. Poikkeuksena nuoria työntekijöitä koskevat säädökset.

Laki säätelee:

  •  työsopimuksen tekoa
  • työnantajan ja työntekijän velvollisuudet
--> työnantajaa koskee; yleisvelvoite, työturvallisuusvelvoite, syrjintäkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus, palkanmaksuvelvollisuus, palkanmaksuvelvollisuus työntekijän sairausajalta
--> työntekijää koskee; yleisvelvoite, työturvallisuusvelvoite, kielto harjoittaa kilpailevaa toimintaa, liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto, kilpailukieltosopimus, 
  • työsuhteen vähimmäisehtojen määräytymiset
  • työntekijöiden oikeuden perhevapaisiin
--> kokoaikaiset perhevapaat, osittaiset perhevapaat, työstä poissaolo tilapäisen syyn vuoksi
  • työntekijöiden lomauttamiset
  • työsopimuksen päättämisen (irtisanomisajat yms.)
  • vahingonkorvausvelvollisuutta
  • pätemättömien ja kohtuuttomien sopimusehtojen vaikutuksia
  • kansainvälisluonteisia työsopimuksia
  • työntekijöiden edustajien asemaa 


Työaikalaki

 ... työajoista säädetään työaikalailla, jota sovelletaan työ- ja virkasuhteissa. Alakohtaisista työaikajärjestelyistä voivat sopia valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt työ- ja virkaehtosopimuksin, muuten työaikasääntely on pakottavaa oikeutta.


Sovittavissa olevia asioita mm.:

  • työaikaan luettavasta ajasta
  • valmiusajasta
  • säännöllisen työajan järjestelyt
  • liukuvan työajan liukuma-ajat ja enimmäiskertymät
  • lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset
  • yötyön tekemisestä muissa kuin laissa säädetyissä töissä
  • yövuorosta jaksotyössä
  • päivittäisistä lepoajoista
  • vuorokausilevosta
  • viikottaisesta vapaa-ajasta ja siitä poikeamisesta
  • sunnuntaityöstä ja siitä maksettavasta korotetusta palkasta
  • työajan tasoittumisjärjestelmästä 
  • työvuoroluetteloista

 Vuosilomalaki


... lakia sovelletaan yksityisellä sekä julkisella sektorilla, ovat pakottavia jollei laissa toisin säädetä. 

Laki säätelee:


  • lain soveltamisala ja pakottavuus
On ammattiryhmiä yms. joissa ei vuosilomalakia sovelleta... kuten
 merimiehet, harrastustoimintana tehtävää työtä, perhehoitajat, omaishoitajat, opetushenkilöstö, jonka vastaavista vuosilomaeduista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksin, työvoimahallinnon toimenpiteissä olevat.
  •  vuosiloman ansanta
  • vuosilomapalkka
  • lomakorvaus
  • vuosiloman ajankohta
  • oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella
  • vuosilomaoikeutta turvaavat säännökset

 Työturvallisuuslaki


... lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita niin, että turvataan ja ylläpidetään työntekijöiden työkyky, ennaltaehkäistä ja torju tapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia terveyden haittoja.

  • työnantajan yleiset velvollisuudet ja turvallisuuden johtaminen  
--> huolehtia turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä
--> työnantajan sijaisen/työnjohtajan riittävä perehdyttäminen tehtäviinsä ja valtuudet työsuojeluasioiden hoitamiseen
-->sitoutuu noudattamaan/ turvaamaan turvalliset työ- ja toimintatavat 
--> vaarojen ja haittojen selvitys 
yms.
  • työntekijän velvollisuudet ja oikeudet
--> noudatettava ohjeita, määräyksiä koskien turvallisuutta ja terveyttä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta
--> ilmoitus velvollinen huomatessaan vikoja ja puutteellisuuksia
--> poistettava mahdollisuuksien mukaan huomaavansa vaaraa auhettavat viat ja puutteellisuudet

  • yhteistoiminta työsuojeluasioissa
  • työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset
--> kuormittavuus
--> väkivallan uhka
--> työntekijään mahdollisesti kohdistuvaa ja terveydelle haitallista häirintää/ epäasiallista käytöstä
--> yksin työtä tekevään kohdistuva ilmeinen haitta/vaara
--> yötyötä tekevän mahdollisuus työtehtävien- vuorojen vaihtoon terveyden suojelemiseksi
  • yhteinen työpaikka,  ( esim. rakennustyömaat ja telakat)
--> ilmoitus velvollisuus tiedottaa työpaikkaan liittyvistä vaaratekijöistä
--> yhteisesti huolehtia ettei toiminnallaan kukaan aiheuta vaaraa kanssa työntekijöilleen
--> päätyönantajalla velvollisuus huolehtia yleisistä turvallisuusasioista 
yms.

 Yhteistoimintalaki

... lakia sovelletaan työpaikoissa/yrityksissä, joissa työsuhteessa olevia työntekijöitä on säällisesti vähintään 20 henkilöä.
Lakiin on koottu samaan sääntelykokonaisuuteen kuuluvia säännöksiä yhteensä 10 eri lukua.
--> selkeyttämään ja helpottamaan säännösten soveltamista

--> tavoitteena yritysten toimintaympäristön ja tuottavuuden paraneminen ja lisätä vuorovaikutusta.
  • yleiset säännökset
  • yhteistoiminnan osapuolet
  • henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot
  •  yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
  • sopiminen ja henkilöstön päätökset
  • yritystoiminnan muutoksista aih. henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt
  • yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä
  • yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
  • erinäiset säännökset

 Vuorotteluvapaalaki

... tarkoituksena edistää työntekijän jaksamista ja tarjota työttömälle työkokemusta määräaikaisella työllä. Vastaavasti työnantajalle se antaa mahdollisuuden saada uutta osaamista työyhteisöön.
  • vuorotteluvapaasta sovitaan yhdessä työnantajan kanssa
  • vähimmäiskesto 100 päivää ja maksimi 360
  • edellytyksenä 16 vuotta työhistoriaa 

 Opintovapaalaki


... opintovapaaseen on oikeutettu henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa saman työnantajan alaisuudessa yhteensä vuoden.
  • opiskelun tulee suorittaa julkisen vallan alaisuudessa olevassa koulutuksessa joko kotimaassa tai ulkomailla
  • ammattiyhdistyskoulutusta
  • mahdollista saada enintään 2 vuotta 5 vuoden sisällä
  • voi käyttää myös erissä 
  • palkatonta opiskelua, jollei toisin sovita
  • ei kerrytä työsuhteen tavoin etuuksia, paitsi vuosilomaa kertyy kuitenkin 30 opintovapaapäivältä

 Palkkaturvalaki


... tarkoituksena turvata työsuhteessa olevan työntekijän työstään tehty korvaus, työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.







...lopuksi se mikä itseänikin kiinnosti näitä asioita lukiessa, eli mitä työehtosopimusta meidän alalla noudatetaan  --> ei ole omaa varsinaista työehtosopimusta,  mutta käytössä on yleisesti hius alan palkkaus.




Lähteet






Kuvat
Kuva 2.


Kuva 3.

Kuva 4.